Lähiössä on vierähtänyt vuosi. Olen täysin onnellinen, joskin rahattomana tilanteeseen ajettu lähiöasuja. Uninen elämänmeno sopii vastapainoksi keskustan energisyydelle. Täällä energiaa pursuu lähinnä etnisten ruokapaikkojen vilkkuvat ledivaloteokset. Eilen lähdin kauppaan, enkä pukenut mekon alle tissiliivejä, koska ne eivät tuntuneet tärkeiltä tässä hiljaisuudessa.
Nyt joku on tullut haastamaan rauhallisen kotieloni. Taistelu pyörävaraston herruudesta on alkanut. Kilpailevalla herraehdokkaalla on katkeran suloinen polkupyörä.
Vaikka oli miten oli. Ehkä tämä vieraan pimeyden uhka on oma syyni, koska en ole mahdottomasti kotinurkkia kulutellut kuluneina viikkoina. Seuraavalla lähden taas pois. Kissa ei ole kotona ja viini on joko huoneenlämpöistä (+35°C) tai jääkaappikylmää.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti