keskiviikko 20. helmikuuta 2013

starprincesses are meant to fly

Sinne menivät päivät, vaikken niistä erityisen kiinnostunut olekaan. Pidän niitä kyllä kuin kukia kämmenilläni, mutta juuri nyt kannattaa murehtia tulevista päivistä. Vaikkapa juuri alkaneesta! Pai tulee luokseni teelle. Seuraavalla kerralla luemme yhdessä filosofiaa, vaikka minä en uusikaan sitä. Pirina ehdotti, että vastaisin jokaiseen filosofiseen kysymykseen historiallisella faktalla, niin tulisimme sujuiksi. Se on mielenkiintoinen ja erittäin varteenotettava ehdotus.

Oli potkijaiset ja oli penkkarit. Ensimmäisissä olin Young Adult Not-So Mutant Almost Turtle DonatElla ja söin pizzaa juhlassa, koska YANSMAT:t tekevät niin. Minulla oli myös loistava partneri. Etsin meistä mitä selvimmin Pirinan ottaman kuvan Vasebookista ja laitan sen hyvin muokattuna tähän, koska mielestäni koko pieni maailma ansaitsee nähdä tämän cosplayn riemuvoiton.


Turvaliivit sponsored by Isi & Co.


Jostain syystä kuvakulma on hämmentävä.

Penkkaripäivänä olin sitten vaatimattomasti prinsessa Leia. Vaatimattomasti siksi, että vanhemman puheenvuorossa kerrottiin, että penkkaripukumme kertovat jotain tulevaisuuksistamme. Oli lystikästä, toivotin monta kertaa hyvää ystävänpäivää. Rekat olivat miellyttäviä kulkuvälineitä. Jämähdin kuitenkin niihin päiviin. Hm. En mennyt vankileiriristeilylle, vaan olin teatterilla kääntelemässä lamppuja.

Eilentänään tulin reenistä kotiin ja oveni takana seisoi nainen. Hän kertoi tekevänsä kyselyjä satunnaisotannalla, ja olin arpoutunut onnekkaaksi. Päästin hänet sisään ja tein vain itselleni kaakaota, mikä röyhkimys. Se piti kissasta ja kyseli juttuja, kuten saanko itse vaatteet päälleni ja koenko bussien kulkevan tarpeeksi läheltä. Loppuillan olen etsinyt kuuntelulaitetta, videokameraa tai jotain muuta jäljitintä, jonka avulla salajärjetö hankkii tietoa liikkeistäni ja murtautuu sitten tänne. No, ei voi mitään. Toivon, ettei kukaan vie kustomoitua pääkallotietokonetta.

Hyvän boogien preliessee meni arvellenkin omia alarajoja hipoen. Syytän pizzan loppumista ja kirjoitussalin huonoa ilmastoa. Sain röörit ja pään tukkoon. YleX:llä oli eilentänään "mikä ei ainakaan ollut oma syyni" -päivä. Ajattelin, tottelisinko suunnitelmiani paremmin, jos kirjoittaisin ne tänne. Luultavasti en. Olen lukulomani muutamana päivänä ehtinyt koukuttua pariin uuteen YouTube-julkaisijaan. Hyvä minä.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti