kierros jos toinenkin

Jos ei punaviini, hyvä seura ja Kallion ilmasto paranna, niin sitten räkää tulee kahta kauheammin. Viihdyn hetki hetkeltä paremmin uusien ihmisten kanssa. Enenevässä määrin myös suren yleisesti ihmisen keskusteluteknistä rajallisuutta. Kaikkien kanssa ei ehdi vaihtaa nimiä viidettä kertaa parin viikon aikana.

Hetki on jotenkin hyppysessä kaikkine mutkineen. Olen jo ylittänyt itseni ilmaisullisesti, koska palan koko ajan halusta kirjoittaa toisistaan irrallisia lauseita, jakaa ne omille riveilleen ja unohtaa pisteet.

Maailma muuttuu kauniimmaksi, kun ymmärtää, että oman elämän suurin ongelma on oikeastaan tehdä päätös, laittaako oranssiin kuppiin teetä vai kanakeittoa.

Tässä kuva maton kulmasta. Tuli ihan hyvä, vaikka joku ötökkä sattui linssiin.