torstai 4. heinäkuuta 2013

ihan kaunista

Aikaisemmin kesä on ollut kirjoittelun kulta-aikaa. Tänä kesänä kaikki sosiaaliseen kirjoitteluun tarkoitettu laitteisto nukkuu Helsingin kolossa, mä vietän yöni vielä Jyväskylässä. Mulla on mukana vain puhelin. Kuuntelen siitä myös radiota. 

Ensi-ilta lähestyy ja mä olen syvästi kiintynyt kesätyön palaseeni. Olen saanut hyväksyntää Helsingin yliopistolta ja varasijan kiusallisten kahden pisteen päästä Aalto-yliopiston taideosastolta. Elämä on tavallaan melko rauhallista. 

Suunnilleen maailmaa suurempien päätösten ja muutosten edellä joutuu selittelemään toimiaan paljon. Kaikki ovat ainakin näennäisesti kiinnostuneita, kuinka uusi ikäluokka sijoittautuu yhteiskuntaan tuleviksi muutamiksi vuosiksi. Että tietävät mitä menoja kysellä tavatessa. Kaiken selittelyn lomassa en usko ymmärtäneeni vielä täysin osuuttani tulevien kertomusten aktiivisena toimijana. 

Sanavaraston antaessa vain pieniä määriä, pitää yrittää napata hyviä merkityksiä. Tänään me varmaan värjäämme kangasta töissä. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti